tiistai 23. huhtikuuta 2013

Ergomaraton SM 2013, pronssia ja kääretorttua!

Jo kolme vuotta erityisesti kevättalven askareisiin on kuulunut Concept2 -soutulaitteen suhteellisen tiivis käyttely. Niin tänäkin keväänä.

Soutelun ohessa suoritin Netflix TV-kursseina mm. kaikki olennaisimmat Yhdysvaltojen armeijan eliittijoukkojen koulutukset. Näihin kuuluvat mm. US Ranger, US Marine Recon ja  Navy EOD, ihan vain muutamia mainitakseni. Perehdyin brittiläisten  SAS-joukkojen toimintaan  neljänä vuotena tuotetun materiaalin kautta. CV:ssä maininnan arvoisia lienevät myös. neuvostovakoojan koulutus, ajoneuvon käsittelytaidot sekä tropiikissa selviäminen.

Mikään näistä koulutusohjelmista  ei kuitenkaan täydellisesti valmista ihmistä sisäsoutumaratonia, Ergomaratonin SM-kilpailua, varten.

Huomasin tämän heti pian saavuttuamme tapahtumakeskukseen  Keravan Urheilijoiden Keupirtille kilpaillakseni sarjassa  miehet 40+.

Vain hetkeä myöhemmin, kun tytär oli ottanut oheisen kuvan jossa näennäisen rentoutuneena pitelen kilpailuvälineen kahvoja käsissäni, tein järkyttävän havainnon jonka seurauksena paniikin ja riittämättömyyden tuntemukset alkoivat levitä mielessäni:

Vasemmalle puolelleni asettui seikkailu-urheilija Juha Lehtonen, ja nosti viereensä valikoiman karkkeja (tyttären tiedustelutyön perusteella mitä ilmeisimmin Fazer-korporaation kehittämiä Ässä Mix -tuoteperheeseen kuuluvia makeisia), sipsejä ja - tässä kohtaa viimeisimmätkin itsevarmuuteni rippeet karisivat - valmiiksi paloiteltuja paloja kääretorttua.

Palasin ajatuksissani  opiskeluaikaan ja siihen, kuinka olin Vikkulasta ostanut markalla kääretorttuja lounaaksi vähintään päivittäin. Kuinka olin saattanut unohtaa juureni, salaisen aseeni, kääretortun. Kohtalo ei antaisi tätä anteeksi.  Samoin ajatuksiin palasi juomareppuun sekoittamani noidan padan lailla sihissyt ja kuplinut battery hydro + gatoradejauhe + hera ja vesi -sekoitus. Kerettiläinen hipsteri! Siis minä! Kääretorttu, se se on tosimiesten energian lähde! 

Ajatus oli itselleni siinä määrin monimutkainen ja lamauttava, että aivan yllättäin huomasin kilpailun julistetun jo alkaneeksi.

Edellisellä viikolla olin  yrittänyt opetella soutamaan tavoitevauhtia, joksi olin asettanut 1:58 / 500m.

Ilahduin kun huomasin, että ainakin ensimmäiset kilometrit pysyin tässä tahdissa ilman kohtuutonta rimpuilemista. Ensimmäisen 15 minuutin jälkeen soutulaitteen mittari näytti keskinopeudeksi 1:57:90 / 500m.

Olimme sopineet tyttären kanssa tarkan strategian:  mikäli en näytä silmämääräisesti puolikuolleelta taikka ääntele omituisesti korahdellen, hän työntää juomarepun putken suuhuni noin 15 minuutin välein, muutoin oman harkinnan mukaan.   Battery-hydro-Gatorade-jauhe-vesi-Hera -sekoitus olikin todellinen elämys!

Vieressä Lehtosen Juha oli jo nappaillut makeisia suuhunsa, ja souti karkuun kovaa vauhtia. Kuulin jonkun mainitsevan lukemat 1:54:xx ja jotain. Kisan kärkimies Juha Karttunen eteni vielä kovempaa.

Elämä jatkui 15 minuutin siivuissa, ja olen melko varma, että vähintäänkin kerran näin sivusilmässäni  Lehtosen nappaavan kobramaisella otteella maasta kääretortun palan, heittävän sen ilmaan ja nappaavan sen vaivattoman näköisesti suihinsa kuin leikitellen ilman että soututahti häiriintyi lainkaan.

36 kilometrin, ja noin kahden tunnin kohdalla  muistin muutamia muita asioita, joita sunnuntaina klo 12:00 voisi tehdä sen sijaan että hinkkaa itseään rullilla metallitangon päällä. Onneksi juuri silloin kisaorganisaattori Pentti Soini heitti sisään soittimeen Gangnam stylen ja väänsi volyymit kaakkoon. Samalla henkioppaani Jasonin sanat kaikuivat voimallisna muuten ontossa pääkopassani:

"Vaikka et olisi harjoitellut mielestäsi täydellisesti, tunnet sinnikkyytesi paremmin kuin koskaan".

Samaan aikaan aurinko tuli esiin kuun takaa. Tapsa oli kiitänyt paikalle maastopyörällään, ja kysyi "miten menee". No nyt viimeistään meni älyttömän hyvin.

Tiesin, että jaksaisin pitää tahdin sopivana loppuun asti ja paikkani kisan kolmantena.

Samalla tajusin, että kokenut seikkailu-urheilija Lehtonen kääretorttuineen olisi saavuttamaton, ja Karttusen kerrottiin olevan jo viimeisellä tuhannella. 

Draaman ja Räikkösen nopeimpien kierrosten innoittamana kysyin Soinin Leenalta "mitkä ovat tähän asti kovimmat lukemat ruudulla loppukirissä".  Laskin tahtia noin 500 metriä ennen maalia ja keräilin voimiani. Sitten jäljellä oli 100 metriä.

Tuossa tilanteessa en muistanut niitä vaaratekijöitä, joita Battery-Gatorade-Hera80 -juoma yhdessä äärimmäisen ponnistuksen kanssa aiheuttaa ruuansulastuselmistölle ja suolistolle vaan latasin peliin kaiken, saaden  hetkellisesti ruudulle lukeman 1:16:xx / 500m. Wohoo!

Maalissa olin  kokonaisaikaan  2 tuntia 48 minuuttia 16 sekuntia.

Pian sain kaulaani elämäni ensimmäisen palkintosijaa kuvastavan mitalin: sisäsoutumaraton  SM-pronssia 2013 - miehet 40+.

Isot kiitokset kisan järjestäneille Keravan Urheilijoille ja erityisesti Soinin Pentille ja Leenalle. Ergomaraton tekee keväästä odottamisen arvoisen!

Onnea kisan voittaneelle Karttuselle ja toiseksi kiitäneelle Lehtoselle. Ensi vuonna haastan teidät ja itseni entistä rajummin. Kääretortulla, PRKL!!!



SM-mitalistit 2013 (Miehet 40+ h): Jussi Kallioniemi (pronssia), Juha Kartunen (kultaa) ja Juha Lehtonen (hopeaa) - sekä kisan puuhamies Pentti Soini.


ps. Ensi lauantaina starttaamme Jasonin kanssa Skotlannissa klo 06:00 (Suomessa 09:00) 85 kilometrin Hoka Highland Fling ultrajuoksulle. suunnitelmissa on mahdollistaa reaaliaikainen seuranta sateellittipaikannuksen ja Endomondo -palvelun avulla. Seuraaminen onnistuu valitsemalla lauantaina Endomondo-profiilissani näkyvä tuorein "Jussi Kallioniemi is out running" -jumppa.  Eli siis täällä (sitten ensi lauantaina 27.4., jos muistan kytkeä seurannan päälle) :D